kuvaamataito 1 kurssin tavoitteet

Tavoitteenani on innostua enemmän piirtämisestä ja kuviksesta ylipäätään. Tavoitteena on myös saada kaikki työt huolellisesti ja ajallaan valmiiksi.

kuvistöitä

taidekuvan tarkastelu

taideteoksen nimi: Raatajat rahanalaiset

tekijä: Eero Järnefelt

valmistumisvuosi: 1893

taiteenlaji: öljymaalaus

sijainti: Ateneumin taidemuseo, Helsinki

Kuvan nähdessäni mieleeni tulee monia asioita. Näen kuvassa tulta, savua, ihmiset jotka tekvät työtä ja katseeni kiinnittyy varsinkin tytön kasvoihin ja apeaan ilmeeseen. Taustalla näkyvä maisema näyttää perinteiselle suomalaiselle metsälle. Sanoja jotka tulevat mieleeni kuvaa katsoessa ovat kärsimys, nälkä, työnteko, ahkeruus, kuumuus ja köyhyys. Kuva tuo mieleeni savun hajun ja kuumuuden joka lähtee kaskia poltettaessa. Kuvan tunnelma on ankea ja apea ja luulen että kuvan ihmiset ovat myös väsyneitä työhönsä. Maalauksen aiheena on kaskenpoltto. En haluaisi olla itse mukana kuvassa sillä  työ jota he tekevät on varmasti rankkaa ja olosuhteet kamalat. Kuva tuo omasta elämästäni mieleen sen että kaikki tehtävät työt tuntuvat välillä ylitsepääsemättömän rankoille vaikka ne eivät sitä välttämättä eden olisi.

Yksityiskohdat joihin kiinnitän huomioni on tytön kasvot, jotka katsovat suoraan maalaajaan päin, sekä hänen päänsä ympärille muodostuva pyöreän muotoiselta näyttävä, muuta savua vaaleamman sävyinen savupilvi. Huomioni kiinnittyy myös kuvan etualalla olevan miehen risaisiin vaatteisiin ja mustuneisiin käsiin. 

	Kuvassa on käytetty vastaavanlaista sommitelmaa, kuin ylläolevassa kuvassa.
	Kuvassa on käytetty paljon tummia ja synkkiä sävyjä kuten mustaa, ruskeaa ja harmaata ja ne saavat aikaan ankean tunnelman. Vaatteissa, taivaassa ja savussa on käytetty vaaleita sävyjä kuten valkeaa ja harmaata. Tulessa ja taivaanrannassa savupilven takana käytetty oranssia, punaista ja keltaista. Kuvasta löytyy myös symboleja. Maalauksen maisema symbolisoi perinteistä suomalaista maalaismaisema, tytön pään ympärillä oleva pyöreä savupilvi muodostaa pyhimyskehän joka kuvastaa maalauksen uskonnollisuutta. Tytön kasvojen ilme ja olemus voivat kuvata myös tulipalon jälkeistä kodittomuutta tai lasta pommitusten jälkeen poltetun kylän raunioilla. Punainen väri symbolisoi tulta ja jonkinlaista vihaa ja tummat värit elämän vaikeita aikoja ja ankeutta. Maalauksen intentio eli aikomus on yhteiskunnallinen kannanotto joka kuvaa työväestön osan kovuutta ja se on yhdistetty myös yhteiskunnan muuttamiseen.
	Eero Järnefelt syntyi 8. marraskuuta 1863 ja kuoli 15. marraskuuta 1937. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Helsingin yksityisestä suomalaisesta alkeisopistosta 1881 Järnefelt opiskeli maalausta Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1874 ja 1878 sekä Pietarin taideakatemiassa 1883-1886 ja 1886–1888 Pariisissa Académie Julianissa. Hän teki opintomatkoja 1894–1895 Italiaan ja Krimille 1899.  Järnefelt oli ulkoilmamaalareiden tavoin kiinnostunut erilaisista sääilmiöistä ja valaistusefekteistä ja onkin kuuluisa taidekuvistaan jotka on maalattu kolin maisemista ja kuvissa on korostettu varsinkin syksyä. Mies oli myös erityisen lahjakas muotokuvaaja ja saavutti suorastaan aikansa virallisen muotokuvamaalarin aseman. Järnefelt oli objektiivinen ja terävänäköinen tarkkailija, mutta samalla syvällinen ihmiskuvaaja. Järnefelt toimi myös Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana 1902–1928. Hän sai professorin arvonimen 1912 ja oli myös Suomen Taideakatemian jäsen ja puheenjohtaja. Taiteilijana mies oli herkkä luonnonlyyrikko sillä hän ikuisti paljon luonnon yksityiskohtia, mutta myös monumentaalisen maiseman maalari. Hänen kansankuvauksissaan kulkee vahvana sivujuonena humoristinen sävy. Eero pysyi uskollisena tunnuslauselleen "Vain tosi on pysyväistä" läpi taiteilijanuransa eivätkä taiteen murroksetmuuttaneet hänen taidettaan suuremmin.